Opettajuuteen ohjaaminen
Pedagoginen ajattelu ja
toiminta näkyväksi
Patrikainen R, Hakapaino, Helsinki 2009
Tämä kirja antoi vastauksia Ihmisen kehitys ja ammatillinen
identiteetti oppimisessa ja ohjaamisessa- aihealueen kysymyksiin. Erityisesti
seuraavaan kysymykseen:
●
Mitä tulisi ottaa huomioon erilaisten ja eri-ikäisten
ihmisten opettamisessa ja ohjaamisessa?
Opettajan ymmärtämiseen ja tietoon kuuluu monia asioita,
jotka opettajan tulee sisäistää. Erityisesti tulee ymmärtää asioiden
vaikutukset opetustapahtumassa ja sen jälkeen sekä kuinka asia vaikuttaa
oppijan näkemykseen opeteltavasta asiasta nyt ja tulevaisuudessa. Näitä
ymmärtämisen asioita ovat perimmiltään jokaisella opetustasolla samat eli
arvot, moraali ja etiikka.
Pelkästään opettajan moraalinen malli on tärkeä erilaisille
oppijoille. Eri ikäisille näitä tuodaan opeteltavasta asiasta kysyen tai kyseenalaistaen
esille. Opittavaa asiaa lähestytään eri suunnista liittyen eri ikäisten
ymmärtämisen tasolle tarkoitetuista näkökulmista. Siis mitään ja kenenkään
asioita ei tyrmätä vaan keskustellaan eri näkökannoista ja näkökantojen
perusteista opettajan kuitenkin pitäessä ns. ohjat käsissä. Tässä luodaan pohja
oppilaalle selviytyä vastaavanlaisista tilanteesta jatkossa työelämässä, josta
hänellä on omat tärkeät näkemyksensä ja niille perustelut. Näin opitaan
keskustelemaan sekä arvostamaan toisia ihmisiä. Aina toisen kanssa
keskusteltaessa tulee esille ristiriitoja, mutta myös uusia näkökulmia, jotka
vaivat olla hyvinkin avartavia keskustelun eri osapuolille. Opettajan tulisi
luoda omalla käytöksellään keskustelulle avoin ja luotettava ilmapiiri, jolloin
oppimista ja sen integroitumista vanhaan tietoon tapahtuu eniten. Tässä
opettajan asema on olla pedagogisena auktoriteettinä, mutta myös valmentajana,
tukijana, tuutorina tms. Oppilaan rooli on harjoitella uusia tietoja ja taitoja
tukemaan omaa, jo olemassa olevaa vanhaa tietoa.
Tämän opettajan moraalisen toiminnan kautta oppilaalle
luodaan mahdollisuus itsenäiseen arvojen merkityksen ja eettisen valintojen
löytämiseen. Tästä syntyy opiskelijalle itsekunnioitus, toisen hyväksyminen
sekä toiselle hyväksytyksi tuleminen. Opettajan toiminta on tärkeämpää kuin
moraalista asioista puhuminen. Tätä kautta opitaan ihmissuhde- ja
vuorovaikutustaitoja. Niitä tietoja ja aitoja tarvitaan eteen tulleissa
ongelmissa niiden ratkaisemiseksi.
On tärkeää, että oppilaalla ja myös opettajalla on
mahdollisuus tehdä sellaisia juttuja, jotka heitä kiinnostavat ja myös he
voivat olla niissä hyviä. Eli siis syventyä johonkin aihealueen kiinnostavaan
kohtaan tuoden ja jakaen siitä saatua tietoa muille opiskelijoille. Tästä
syystä opetustapahtuma ja -suunnitelma tulee olla riittävän joustava
oppilaan/opettajan omien taipumusten toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa
motivaatio laskee jokaisella oppimisen/opettamisen tasolla. Sitä kannattaa
tietoisesti välttää. Myös kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja kärsii,
jos ollaan hyvin jäykkiä opettamisessa ja opiskelussa. s. 34.35
On tärkeä selvittää opettajan toiminnan peruste tai
ratkaisu, jotta päästään tutkimaan sekä ymmärtämään opettajan laadullista
toimintaa. Selvitettäessä opettajan toimintaa ohjaavia käytänteitä, täytyy
selvittää hyvät ohjauksen periaatteet. Opettajaan kohdistuu tällä saralla
paineita yksilöllisen opettamisen kautta. Lisäksi kaikilla oppilailla ja
opettajilla on oma kasvupohja pohjautuen heidän kokemuksiin, tietoihin sekä
olettamuksineen. Tämä antaa opettajalle mahdollisuuden tarkastella omaa
toimintaa itsearviointina tai vertaisarviointina. Myös oppilaiden opettajan
arviointi tulee pitää esillä ja ottaa siitä oivalluksia jatkon opetustyöhön.
Opettaja voi arvioida toiminnassaan mm. seuraavia asioita:
●
millaisia
ohjeita opettaja antaa oppilaille (rakentavia, haastavia, johdattelevia,
toimintaan ohjaavia yms.)
●
kuvailla
opetusta ja oppilaita kollegoille (vertaistuki ja keskustelu auttaa
paremmin ymmärtämään)
●
muistaa merkittävät
tapahtumat (jakaa niistä tietoa muille kollegoille)
●
miettiä
millaisia kysymyksiä esittää oppilailleen auttaen oman päättelyteorian kautta
oppilasta eteenpäin (pedagogiset valmiudet, strateriat ja
ongelmanratkaisukyky)
●
opettajan omat
tekstit, portfoliot yms. auttavat ymmärtämään ratkaisuja sekä arviointeja
(tuottaen aineistoa itse/kollega pystyy siitä reflektoimaan ideoita)
●
oman
opetustoiminnan videointi ja haastattelu (näkee asiat tilanteen jälkeen ja
voi rauhassa keskittyä toiminnan analysointiin)
●
näiden lisäksi
ääneen ajattelu, ryhmäkeskustelu, toimintaperiaatteet yms. auttavat opettajan
toiminnan perusteissa ja niiden vaikutuksissa oppilaisiin
Monesti keskitytään eri ikäisten tai tasoisten ohjaamiseen
ja unohdetaan oppimisen perusta ja oppimismaaperän tärkeys oppimisessa. Näen
itse, että jos vertauskuvallisesti vettä (tietoa) lasketaan hanhen (oppilaan)
selkään, se valuu tarttumatta minnekään pois. Opettamisessa onkin tarkoitus
saada aikaan sellainen ”vesi” joka tarttuu ”hanhen” selkään. ”Vesi” voi olla
muodoltaan toisenlaista eli öljyä, jolloin se tarttuu hyvin hanhen selkään. Tai
hanhen selkää voidaan käsitellä siten, että vesi tarttuu. Tämä tarkoittaa, että
luodaan opetuksesta sellainen tapahtuma, johon oppilaat haluavat mukaan. Tämä
ei ole helppoa, mutta varmaankin kaikkia osapuolia palkitsevaa ja sen takia
asiaan on syytä paneutua perusteellisesti ennen opetustapahtumaa.