Opettajuuteen ohjaaminen

Pedagoginen ajattelu ja toiminta näkyväksi

Patrikainen R, Hakapaino, Helsinki 2009

Tämä kirja antoi vastauksia Ihmisen kehitys ja ammatillinen identiteetti oppimisessa ja ohjaamisessa- aihealueen kysymyksiin. Erityisesti seuraavaan kysymykseen:

●     Mitä tulisi ottaa huomioon erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten opettamisessa ja ohjaamisessa?

Opettajan ymmärtämiseen ja tietoon kuuluu monia asioita, jotka opettajan tulee sisäistää. Erityisesti tulee ymmärtää asioiden vaikutukset opetustapahtumassa ja sen jälkeen sekä kuinka asia vaikuttaa oppijan näkemykseen opeteltavasta asiasta nyt ja tulevaisuudessa. Näitä ymmärtämisen asioita ovat perimmiltään jokaisella opetustasolla samat eli arvot, moraali ja etiikka.

Pelkästään opettajan moraalinen malli on tärkeä erilaisille oppijoille. Eri ikäisille näitä tuodaan opeteltavasta asiasta kysyen tai kyseenalaistaen esille. Opittavaa asiaa lähestytään eri suunnista liittyen eri ikäisten ymmärtämisen tasolle tarkoitetuista näkökulmista. Siis mitään ja kenenkään asioita ei tyrmätä vaan keskustellaan eri näkökannoista ja näkökantojen perusteista opettajan kuitenkin pitäessä ns. ohjat käsissä. Tässä luodaan pohja oppilaalle selviytyä vastaavanlaisista tilanteesta jatkossa työelämässä, josta hänellä on omat tärkeät näkemyksensä ja niille perustelut. Näin opitaan keskustelemaan sekä arvostamaan toisia ihmisiä. Aina toisen kanssa keskusteltaessa tulee esille ristiriitoja, mutta myös uusia näkökulmia, jotka vaivat olla hyvinkin avartavia keskustelun eri osapuolille. Opettajan tulisi luoda omalla käytöksellään keskustelulle avoin ja luotettava ilmapiiri, jolloin oppimista ja sen integroitumista vanhaan tietoon tapahtuu eniten. Tässä opettajan asema on olla pedagogisena auktoriteettinä, mutta myös valmentajana, tukijana, tuutorina tms. Oppilaan rooli on harjoitella uusia tietoja ja taitoja tukemaan omaa, jo olemassa olevaa vanhaa tietoa.

Tämän opettajan moraalisen toiminnan kautta oppilaalle luodaan mahdollisuus itsenäiseen arvojen merkityksen ja eettisen valintojen löytämiseen. Tästä syntyy opiskelijalle itsekunnioitus, toisen hyväksyminen sekä toiselle hyväksytyksi tuleminen. Opettajan toiminta on tärkeämpää kuin moraalista asioista puhuminen. Tätä kautta opitaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja. Niitä tietoja ja aitoja tarvitaan eteen tulleissa ongelmissa niiden ratkaisemiseksi.  

On tärkeää, että oppilaalla ja myös opettajalla on mahdollisuus tehdä sellaisia juttuja, jotka heitä kiinnostavat ja myös he voivat olla niissä hyviä. Eli siis syventyä johonkin aihealueen kiinnostavaan kohtaan tuoden ja jakaen siitä saatua tietoa muille opiskelijoille. Tästä syystä opetustapahtuma ja -suunnitelma tulee olla riittävän joustava oppilaan/opettajan omien taipumusten toteuttamiseksi. Muussa tapauksessa motivaatio laskee jokaisella oppimisen/opettamisen tasolla. Sitä kannattaa tietoisesti välttää. Myös kyky tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja kärsii, jos ollaan hyvin jäykkiä opettamisessa ja opiskelussa. s. 34.35

On tärkeä selvittää opettajan toiminnan peruste tai ratkaisu, jotta päästään tutkimaan sekä ymmärtämään opettajan laadullista toimintaa. Selvitettäessä opettajan toimintaa ohjaavia käytänteitä, täytyy selvittää hyvät ohjauksen periaatteet. Opettajaan kohdistuu tällä saralla paineita yksilöllisen opettamisen kautta. Lisäksi kaikilla oppilailla ja opettajilla on oma kasvupohja pohjautuen heidän kokemuksiin, tietoihin sekä olettamuksineen. Tämä antaa opettajalle mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa itsearviointina tai vertaisarviointina. Myös oppilaiden opettajan arviointi tulee pitää esillä ja ottaa siitä oivalluksia jatkon opetustyöhön. Opettaja voi arvioida toiminnassaan mm. seuraavia asioita:

●     millaisia ohjeita opettaja antaa oppilaille (rakentavia, haastavia, johdattelevia, toimintaan ohjaavia yms.)

●     kuvailla opetusta ja oppilaita kollegoille (vertaistuki ja keskustelu auttaa paremmin ymmärtämään)

●     muistaa merkittävät tapahtumat (jakaa niistä tietoa muille kollegoille)

●     miettiä millaisia kysymyksiä esittää oppilailleen auttaen oman päättelyteorian kautta oppilasta eteenpäin (pedagogiset valmiudet, strateriat ja ongelmanratkaisukyky)

●     opettajan omat tekstit, portfoliot yms. auttavat ymmärtämään ratkaisuja sekä arviointeja (tuottaen aineistoa itse/kollega pystyy siitä reflektoimaan ideoita)

●     oman opetustoiminnan videointi ja haastattelu (näkee asiat tilanteen jälkeen ja voi rauhassa keskittyä toiminnan analysointiin)

●     näiden lisäksi ääneen ajattelu, ryhmäkeskustelu, toimintaperiaatteet yms. auttavat opettajan toiminnan perusteissa ja niiden vaikutuksissa oppilaisiin

Monesti keskitytään eri ikäisten tai tasoisten ohjaamiseen ja unohdetaan oppimisen perusta ja oppimismaaperän tärkeys oppimisessa. Näen itse, että jos vertauskuvallisesti vettä (tietoa) lasketaan hanhen (oppilaan) selkään, se valuu tarttumatta minnekään pois. Opettamisessa onkin tarkoitus saada aikaan sellainen ”vesi” joka tarttuu ”hanhen” selkään. ”Vesi” voi olla muodoltaan toisenlaista eli öljyä, jolloin se tarttuu hyvin hanhen selkään. Tai hanhen selkää voidaan käsitellä siten, että vesi tarttuu. Tämä tarkoittaa, että luodaan opetuksesta sellainen tapahtuma, johon oppilaat haluavat mukaan. Tämä ei ole helppoa, mutta varmaankin kaikkia osapuolia palkitsevaa ja sen takia asiaan on syytä paneutua perusteellisesti ennen opetustapahtumaa.