HOJKS II

Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus

Ikonen O, Virtanen P, PS-kustannus, Juva 2003

Tämä kirja antoi vastauksia Joustavat opintopolut- aihealueen kysymyksiin. Erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

• Miten opettaja ottaa huomioon opiskelijoiden yksilöllisyyden ja tavat orientoitua oppimiseen ja opiskeluun?
• Minkälaista osaamista opintojen joustava suunnittelu ja toteutus edellyttävät opettajalta ja muilta työntekijöiltä?

Opettajalta joustava suunnittelu ja opetus vaatii erityistä syventymistä opetusta ohjaaviin lakeihin sekä opetussuunnitelmien perusteisiin, tuntijakoon ja näiden liittämiseen omaan opettajuuden osaamiseen. Tämä kaikki tulee olla suunniteltuna ja vietynä oppilaan yksilölliselle oppimistasolle saakka.

Opettajan on ymmärrettävä perusopetuksen ydinasiat, jota olen tähän seuraavasti avannut. Perusopetuslain mukaan valtioneuvosto päättää mm. opetuksen valtakunnallisista tavoitteista sekä opetuksen ajan jakamisesta eri aineryhmien välillä. Tätä jakamista kutsutaan tuntijakona. Opetushallitus päättää perusopetussuunnitelman perusteista. Näitä ovat opetuksen tavoitteiden määrittäminen mm. eri oppiaineille, aihekokonaisuuksille ja oppilaanohjaukseen. Tämän pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat alueellisesti, kunta- tai koulukohtaisesti, jotka koulutuksen järjestäjä hyväksyy. Opetussuunnitelman perusteiden ja synnyn ymmärtäminen on tärkeää opintojen joustavassa suunnittelussa. Arvopohja opetussuunnitelmiin tulee maamme lakien kautta mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Näiden kautta opettajan tehtävänä on edistetään yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta ja yksilön oikeuksien sekä vapauksien kunnioittamista.

Opetussuunnitelma on myös jaettu kahteen eri oppimääräosaan, joita ovat oppiainejakoinen-  ja toiminta-alueen perusteisiin perustuva oppimäärä. Näistä jälkimmäinen on tarkoitettu vaikeasti sairaille tai vammaisille oppilaille ja heille jaetaan opetussuunnitelma toiminta- ja osa-alueiksi. Näitä alueita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot sekä kognitiiviset taidot. Yksilölliset oppimissuunnitelmat tavoitteineen ja sisältöineen tulee suoraan hyväksytyn opetussuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä räätälöitynä turvaamaan oppilaalle paras mahdollisuus oppimiseen ja siinä etenemiseen.

Opetustyötä on ajanmukaistettu mm. siten, että aihekokonaisuuksia opetetaan kokonaisina ilmiöinä, jolloin eri asiakokonaisuuksien ymmärtäminen helpottuu. Tätä kautta ei synny pirstaloitunutta tietoa kuten aikaisemmin. Opetussuunnitelma laaditaan perustuen oppimiskäsitykseen uuden oppimisen prosessina. Opettajan tehtävänä on uusien tietojen lisäksi ohjata uusiin oppimis- tai työskentelytapoihin oppilasta. Opettajan on hyvä havaita, miten ja millaista tukea eri oppilaat tarvitsevat opiskelussa. Erilaisille opiskelijoille opettaja innostaa kokeilemaan erilaisia oppimistapoja. Esimerkiksi oppilaan opiskeluhalua halutaan virittää eri keinoin. Näillä pyritään oppilasta innostamaan käsiteltävästä asiasta mm. paloittelemalla uuden oppimisen tavoitteita pienempiin osiin. Näitä pieniä osia oppimalla esimerkiksi opiskelijan heikko identiteetti omaan oppimiseen lisääntyy ja oppija motivoituu sekä kiinnostuu uuden oppimisesta kun se onnistumisellaan palkitsee oppijan. Vain painavalla syyllä voidaan vapauttaa jostain oppimäärästä.

Käytännössä opettaja valitsee työskentelytavat, jotka tukevat oppilaan oppimista. Uuden toiminnan ymmärtäminen siten, että se integroituu jo olemassa olevaan opiskelijan tietoon, vaatii oppilaalta kiinnostuneisuutta ja motivaatiota. Opetukseen tulee näin liittää oppilaan omaan tavoiteseurantaan ja tätä kautta tiedot sekä taidot saavutetaan aihealueessa.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus on sitä, että oppijaa autetaan eri tukimuodoin oppimisvaikeuksissa. Tukimuodot kattavat tuentarpeen laadun ja laajuuden. Opettajan on tärkeä huomata ja ennakoida varhaisessa vaiheessa mahdolliset vaikeudet ja aloittaa tukitoimet. Opetustoimi vastaa koulukohtaisista apuväline- sekä avustajapalveluista kun taas mm. kuntoutuksesta vastaa sosiaali- ja terveyspuoli.

Erityisen tuen tarvitsevia oppilaita saattavat olla seuraavanlaiset oppijat:

• oppilaalla on vamma, sairaus tai toimintavajavuus => heikentyneenä kasvu, kehitys ja oppimisedellytykset
• psyykkistä tai sosiaalista tukea tarvitsevat oppilaat
• kehityksessä oppimiseen riskitekijöitä joko huoltajien tai opetuksen tai oppilashuollon mukaan

Opettajan on kyettävä ymmärtämään oppijan ikäkausien oppimisedellytykset. Oppimisvaikeudet esimerkiksi vaikeuttavat opiskelua, mutta eivät ole kuitenkaan este oppivelvollisuuden suorittamiseen ikäistensä ryhmässä. Tätä varten on erilaisia eriyttämisen muotoja, jotka tukevat vaikeuksissa eteenpäin. Näistä meille tunnetuin on tukiopetus, jota opettajan tulee esittää ja antaa riittävästi ennen kuin oppilaan menestyminen arvioidaan heikentyneen. Toinen muoto on ns. kymppiluokka, jonne voi vapaaehtoisesti hakeutua parantamaan omaa jatkokoulutusmahdollisuutta, tukemaan persoonallisuuden, ammatinvalinnan kehittymistä sekä auttaa tulevaisuuden suunnittelussa. Kolmas muoto on erityisopetus, jossa annetaan osa-aikaista erityisopetusta sellaisille oppilaille, joilla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia. Tästä tehdään hallinnollinen päätös ja ennen päätöstä tulee asiasta neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä hankkia oppimisedellytyksistä psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys. Päätöksen tueksi tulee pyytää lausuntoja niiltä tahoilta, jotka tuntevat oppilaan kehitystä.

Muita järjestelyjä on HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa oppilaan opiskelu voidaan järjestää toisella tavalla oppilaan terveydentilaan liittyvien syiden takia. Siinä huomioidaan oppilaan yksilölliset tarpeet. HOJKSissa määritellään erilaiset opetusjärjestelyt, joita ovat kuvaukset oppimisvalmiuksista ja tuen laadusta ja tarpeesta, vahvuuksista. Lisäksi määritellään tavoitteet oppimiselle, tuntimäärät ja normaalista opiskelusta poikkeavat aineet. Näistä aineista laaditaan tavoitteet, sisällöt sekä apupalvelut. Tulee myös laatia kuvaus oppimisen järjestämisestä sekä nimetä kaikki henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- tai tukipalveluihin. Seuranta tulee myös järjestää suunnitelman toimivuudesta käytännön tasolla. Peruskoulussa ja lukiossa asiaan käytetään nimitystä yksilöllistää ja ammatillisessa koulutuksessa taas käytetään sanaa mukauttaa.

Opettajan on hyvä huomioida myös se, että erityisopetuksen eri ryhmiä varten ei laadita erillistä opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmasta vaan laaditaan opetuksen yksilölliset tavoitteet ja sisällöt oppilaan henkilökohtaiseen suunnitelmaan. Pidennetystä oppivelvollisuudesta eli erityisopetukseen siirretyille tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Tämä on kirjallinen dokumentti ja opettajalle se on oman työn suunnittelun ja seurannan väline. Suunnitelma on kodin ja koulun sekä opettajan ja eri asiantuntijoiden yhteistyön väline. Oppilas saa tätä kautta omakohtaisia vaikutusmahdollisuuksia enemmän omaan koulun käytiin. Tätä kautta opiskelusta voidaan saada kiinnostava oppilaalle. Opettajan tavoitteena on tällöin yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ja tukeminen. Opettajan tulee opetuksessaan käyttää niitä arvoja, jotka auttavat oppimista mm. perusopetuksessa edistää yksilöllistä oppimista kun taas koulutus- ja tukipalveluissa arvoina ovat oppilaiden tasavertaisuus. Opettajan onkin hyvä ymmärtää eri ihmiskäsityksiä, että pystyisi tunnistamaan kaikkien oppilaiden kyvyt ja mahdollisuudet ja tukea oikea-aikaisesti. Opettajan onkin hyvä tietää erilaisten oppimisvaikeuksien ja käyttäytymisongelmien oppimistyylejä.

Ammatillisessa koulutuksessa laaditaan kaikille opiskelijoille HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Tämän lisäksi voidaan laatia HOJKS joka tehdään kaikille erityisopetuksen opiskelijoille. HOJKS on laajempi kuin HOPS ja vaatii opettajalta opetussuunnitelman tuntemusta, opetuksen suunnittelua sekä oppimisen seurantaa. Opettaja oppii näin tuntemaan oppilaat paremmin. Laki ammatillisesta koulutuksesta säätää opiskelua ja sen toteuttamista. Opiskelu voidaan järjestää osin muuten, jos opiskelijalla on olemassa riittävät ja tutkintoa vastaavat tiedot jo ennestään ja jos opintojen suorittaminen on aikaisemmasta johtuen kohtuutonta tai jos perusteena on opiskelijan terveydentilaan liittyvä syy. Opettajan on hyvä tietää myös, että vapauttaminen oppiaineesta on näin mahdollista koulutuksen järjestäjän päätöksellä.

HOPSin laatii oppilas itse ja heitä siinä avustetaan opettajien kautta.

HOPSiin laitetaan seuraavia asioita:

• hyväksi luettavat- ja
• valinnaiset opinnot,
• työssäoppimisen suunnitelma,
• erityiset opetusjärjestelyt sekä
• opiskelijan opintojen kulkua koskevat asiat.