Millainen on toisen asteen oppilaitos ei-heteroseksuaalisen nuoren toimintaympäristönä?

Jukka Lehtonen on artikkelissaan ”Ei-heteroseksuaalisten nuorten toimijuus ammattillisessa koulutuksessa” pohtinut, miten seksuaalisuus ja sukupuoli merkityksellistyvät ammattikoulun arjen käytännöissä. Lehtonen on todennut useissa tutkimuksissaan, että ammattikoulua pidetään voimakkaasti sukupuolijakautuneena. Ovathan toisen asteen opetusalat jo valmiiksi nais- tai miesvoittoisia. Oletus kahdesta luonnollisesta sukupuolesta ja siitä, että kaikki ovat heteroseksuaaleja, on vahva ammatillisessa koulutuksessa. Millaisia positioita ei-heteroseksuaaliselle nuorelle rakentuu tällaisissa heteronormatiivisiksi määrittyneissä tilanteissa sekä millaisia neuvottelun ja toisin tekemisen mahdollisuuksia hänellä on?

Lehtosen mukaan vain pieni osa ei-heteroseksuaalisista nuorista ilmaisee sukupuolista suuntautumistaan koulu- ja oppilaitoskontektissa. Näin heidän olemassaolonsa jää pääosin näkymättömiin, mikä vahvistaa sen jäämistä tunnistamattomaksi ja tunnustamattomaksi. Olisi tärkeää kuitenkin muistaa, että nuoret rakentavat aktiivisesti omaa elämäänsä, sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan. Tätä prosessia rajaavat sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut ja valtajärjestelmät – myös kouluissa.

Lehtonen esittelee artikkelissaan ei-heteroseksuaalisilta nuorilta, jotka ovat suorittaneet toisen asteen koulutuksen, keräämäänsä haastatteluaineistoa. Nuorten kertomat tarinat ovat sangen mielenkiintoisia. Niistä nousee esille hyvin ryhmäytäymisen ongelmat. Esimerkiksi, kun opettaja nimeää opiskelijaryhmään kuuluvan nuoren automaattiseksi heteroksi, nuori voi vain sopetua siihen, ellei hän halua haastaa opettajan asemaa ja auktoriteettia. Syy hiljaisuuteen voi olla, että nuori pelkää oman asemansa opiskelijayhteisössä heikentyvän, jos hän korostaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä teemoja. Heteroseksuaalisen mielikuvan säilyttämisen tarve voi olla suuri opiskelijalle. Opettajien hetero-odotuksesta kertoo esimerkiksi seuraava lainaus artikkelin haastatteluaineistosta, jossa käytännön vuorovaikutustilanne sai tarinankertojan salaamaan oman parisuhteensa.

”Lomakkeessa haluttiin tietää lähiomainen, jotta onnettomuustilanteissa voidaan ilmoittaa. Opettaja sanoi tietysti, että 'pistä siihen vaikka vaimon nimi, tai äidin, tai kenen nyt haluatkaan'. Pistin sitten äitini nimen, koska en uskaltanut kirjoittaa miehen nimeä. Ja sekös nyt ahdistaakin. Haluaisin kuitenkin, että ensimmäisenä mahdollisista loukkaantumisista kuulee puolisoni.”

Lehtosen aineistoissa opettajista on kerrottu pääosin myönteiseen sävyyn. Aineiston perusteella vain yksittäiset opettajat suhtautuvat kielteisesti ei-heteroseksuaalisuuteen. Sen sijaan nuoret kritisoivat heterokeskeisyyttä ja -oletusta. Opettajien todettiin olevan pikemminkin vapaamielisiä kuin ahdasmielisiä. Seksuaalineutraalia opettajakuvaa ei haasta sekään, että opettajan tiedetään olevan naimisissa tai saaneen lapsia. Tosin Lehtosen mukaan usein opettajat salaavat ei-heteroseksualisuutensa kouluyhteisössä. Tämä asetelma jättää nuoret ilman ei-heteroseksuaalisia malleja.

Opiskelijoiden välisissä suhteissa korostuvat opetusalojen vähemmistöt. Etenkin naisvaltaisilla aloilla ryhmien ainokaisiin poikiin saatetaan alkaa suhtautua korostuneen sukupuolittavasti. Yksi tapa välttää tällaista suhtautumista on omaksua ”kuin yksi tytöistä” -positio poikana naisenemmistöisellä alalla tai ”hyvän jätkän” -positio tyttönä miesenemmistöisellä alalla. Miesopiskelijoilta saatetaan odottaa maskuliinisuutta ja heteromiehen rooliin asettumista, mutta naismaiseksi mielletyn alan valinneisiin pojille saatetaan tarjota jopa itsestään homon paikkaa etenkin, jos he eivät käyttäydy perinteisten maskuliinisten oletusten mukaisesti.

Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää kiusaamista esiintyy myös. Homottelu on ilmiönä saanut monenlaisia muotoja ja se on osin irronnut ihmiseen liitettävästä piirteestä. Siitä on tullut kielteisyyttä ja vastenmielisyyttä ilmaiseva adjektiivi, joka voidaan sijoittaa mihin tahansa asiaan. Jokainen poika on vaarassa saada homoleiman, kuin tyttö huoran leiman. Joskus pojalle naisenemmistöinen ammatillisen koulutuksen linja voi toimia turvasatamana kiusaamiselta. Yksi kiusaamisen muoto on myös toisen paljastaminen ei-heteroseksuaaliseksi.

Pääsääntöisesti nuoret eivät kerro ei-heteroseksuaalisuudestaan koulussa. Nuori voi kertoa asiasta ystävälleen, mutta ei tunnustaudu ei-heteroseksuaaliseksi koko luokalle. Salaaminen on helppoa, mikäli nuoren pukeutuminen tai eleet eivät ole voimakkaasti sukupuoliodotusten vastaisia. Useissa ei-heteroseksuaalisia nuoria käsittelevissä tutkimuksissa on todettu heteronormatiivisuuden ja siihen liittyvän salaamisen aiheuttavan nuorelle itsetuhoista käyttäytymistä.

Ammatilliseen koulutukseen liittyvä opetussuunnitelmatyö, koulutuspoliittiset dokumentit ja koulutusta koskeva lainsäädäntö sekä opettajien koulutus ovat sivuuttaneet ei-heteroseksuaalisuuden teeman. Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on kieltänyt syrjinnän etnisen ja kulttuurisen taustan perusteella työelämässä ja koulutuksessa, mutta seksuaalisen suuntautumisen perusteella syrjintä kielletään vain työelämässä. Ei-heteroseksuaalisten nuorten tilanteissa on Lehtosen mukaan useita samankaltaisuuksia epäasiallisen kohtelun suhteen kuin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten tai vammaisten nuorten kohdalla. Tosin ei-heteroseksuaalisuus jää useammin näkymättömäksi ja tunnistamattomaksi. Osa ei-heteroseksuaalisista nuorista ei koskaan mukaudu ammattilisen koulutuksen heterojärjestykseen, vaan jättää valitsematta alan sen heteronormatiivisuuden ja turvattomuuden vuoksi tai keskeyttää koulutuksen.

Opetushallitus julkaisi kohun saattelemana syksyllä 2016 oppaan sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Oppaan tarkoituksena on poistaa heteronormatiivisuutta perusopetuksesta, tuottaa tasa-arvoa sukupuolien välille ja tuoda perusopetukseen lapselle mahdollisuus määritellä itse oma sukupuolensa. Toisen asteen koulutus ei ole vielä saanut omaa opastansa.

Lähteet:

Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot:

Jukka Lehtonen: ”Ei-heteroseksuaalisten nuorten toimijuus ammatillisessa koultuksessa”

Opetushallitus, opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa

http://www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji