Ohjaava opettaminen-Tutkiva oppiminen

Ohjaava opettaminen-Tutkiva oppiminen

Miia Karhu OK2

Millaista on tutkiva, reflektiivinen, kehittävä ote opettamisessa ja oppimisessa?

Tutkiva oppiminen - Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen on Hakkaraisen, Longan sekä Lipposen koostama teos, jossa esitetään erinomaisella tavalla mitä tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sekä kuinka sitä käytännössä hyödynnetään. Valitsin kirjan bogiini sen hyödyllisyyden takia ja koska tukee hyvin OK2 käsiteltäviä asioita kokonaisuudessaan sekä muita suorittamiani opintoja samanaikaisesti.

Kirjoittajat tuovat hyvin esille, että tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia.

Järki, tunteet ja kulttuuri toimivat oppimisen sytyttäjinä. Päämääränä pidetään huippuoppimistuloksiin pääsemistä näiden avulla. Keskeistä on, että tutkimusprosessin jakaminen oppimisyhteisön sisällä ja yhteisön jäsenten jatkuva keskinäinen vuorovaikutus tukevat korkeatasoisten oppimistulosten saavuttamista. Opettajalla tai kouluttajalla on tärkeä tehtävä toimia tämän prosessin ohjaajana, joka sai itseni kiinnostumaan enemmän tästä aiheesta. Kuinka jatkossa toimin sellaisena opettajana, joka voi tarjota oppijalle mahdollisuudet saavuttaa haluamansa oppi hänelle parhaimmalla tavalla tutkimusta tehdessään?

Tutkivan oppimisen periaatteet

Tutkiva oppiminen pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen tieteessä tai keksimisessä. Silloin kun yksilö yrittää ymmärtää jonkun jo keksimää teoriaa tai muuta selitystä, hän joutuu mielikuvituksensa voimalla käymään läpi samankaltaisia prosesseja kuin teorian keksinyt tiedemies aikoinaan.

Ajatuksena on organisoida oppimisyhteisön toiminta niin, että jäljitellään tieteellisille tutkimusryhmille tai asiantuntijaorganisaatioille tyypillisiä tiedonrakentamisen käytäntöjä. Yliopisto-opinnoissani tämä on nyt itselleni ajankohtaista, joten paneuduin tarkemmin tutkivan oppimisen perusperiaatteisiin, jotka ovat:

1. Pyrkimys ymmärtämiseen ja ilmiöiden selittämiseen. Käsitän nyt, että koko toiminnan tavoitteena on oppimisen kohteena olevien ilmiöiden ymmärtäminen ja selittäminen, ei ainoastaan annettujen tehtävien suorittaminen tai arvosanojen saavuttaminen.
   
   
2. Ongelmalähtöinen, ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta. Tutkivan oppimisen näkökulmasta oppiminen on ongelmanratkaisuprosessi. Mitä tahansa aihetta käsiteltäessä on syytä pohtia, mitä ovat ne ongelmat, joiden ratkaisemiseen sisällön omaksuminen tähtää.
   
   
3. Omien ennakkokäsitysten esiin nostaminen. Tätä pidän yhtenä tärkeimmistä perusperiaatteista oppimisessa. Tavoitteena on saada oppijat tulemaan tietoisiksi ennakkokäsityksistään ja huomaamaan mahdolliset ristiriidat omien käsitystensä ja uuden tiedon välillä.
   
   
4. Huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin ja suuriin ideoihin. Tutkivan oppimisen kohteena on tiedonalan syvien periaatteiden ja avainkäsitteiden hallinta. Opetus kohdistetaan oppijoiden käsitteellisen ymmärryksen kannalta keskeisiin ilmiöihin.
   
   
5. Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja asiantuntemuksen jakaminen. Opiskelijoita pitää ohjata systemaattisesti osallistumaan yhteisöllisen tiedonrakentelun prosessiin.
   Kirjassa periaatteiden pohjalta kirjoittajat esittävät aiheesta ymmärrettävän kuvan, josta käy hyvin ilmi  tutkivan oppimisen osatekijät sekä vaiheista, jotka on tarkoitettu konkretisoimaan ja tukemaan tutkivan oppimisen toteuttamista.

   

   
   

   Kuva 1: Tutkivan oppimisen malli (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999).

   
   

   Tutkivan oppimisen prosessi

   Tutkiva oppiminen on parhaimmillaan kehämäisesti syvenevä prosessi, jossa alun epämääräiset kysymykset ja teoriat muuttuvat vähitellen täsmällisemmiksi ja paremmin perustelluiksi. Kaikki tutkivan oppimisen vaiheet voidaan jakaa oppimisyhteisön jäsenten kesken. Kirjassa on tämä koko prosessi selitetty ymmärrettävästi ja loogisesti.

   Kaikki alkaa kontekstin luomisella. Sen jälkeen määritellään ongelmat tutkivassa oppimisessa. Kun nämä on laadittu aloitettaan luomaan työskentelyteoriat. Tulevana opettajana minua kiehtoo ajatus siitä, että ymmärryksen syvenemistä tukee olennaisesti se, että oppijoita ohjataan tuottamaan jatkuvasti asteittain syveneviä selityksiä. Ilmiöiden selittäminen auttaa liittämään tosiseikat toisiinsa, löytämään niiden välisiä merkitysyhteyksiä ja muodostamaan kokonaisvaltaisen käsityksen tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä.

   Keskeinen tutkivan oppimisen haaste on löytää myönteisiä tapoja ja keinoja käsitellä oppilaiden tieteellisestä tiedosta poikkeavia intuitiivisia käsityksiä. Hyviä tuloksia tuottaa yleensä se, että opiskelijoita ohjataan muodostamaan omia selitys- tai ratkaisumallejaan tutkivan opiskelun kohteena olevista ilmiöistä ennen kuin tutustutaan aiheeseen liittyvään uuteen materiaaliin.

   Tärkeän työskentelyteoria vaiheen jälkeen on syytä arvioida kriittisesti siihen astista, jotta voidaan edetä järkevästi oikeean suuntaan. Sen pohjalta aloitetaan vasta syventävän tiedon etsintä omaan tutkittavaan aiheeseen. Aloitan nyt määrällisten tutkimusmenetelmien opintojakson yliopistossa, laadullisten tutkimusmenetelmien pohjalta osaaan sanoa, että tavoitteena on auttaa oppijaa tietoisesti työskentelemään omien teorioidensa ja selityksiensä kehittämiseksi. Oppijoita on ohjattava järjestelmällisesti etsimään erityisesti selittävää tieteellistä tietoa ja tunnistamaan tällainen tieto muun tiedon joukosta. Uuden tiedon myötä syntyy kokoajan uusia kysymyksiä, joten nyt on aika tarkentaa aiemmin laadittua ongelmaa sekä teoriaa. On aika reflektoida tähän asti opittua sekä tehdä vähän yhteenvetoa ymmärryksestä.

   Jokaisella oppijalla on hänelle ominainen yksilöllinen tapa hahmottaa todellisuutta. Tämän takia oppijan omien käsitysten muodostaminen synnyttää väistämättä virheellisiä tai puutteellisia selityksiä opiskeltavista aiheista. Tämä on tarpeellinen vaihe prosessissa. Pääasia on se, että oppijat pääsevät ohjattuna etenemään kohti parempia ja yleisesti hyväksyttyjä selityksiä tutkimuksen kohteena olevista ilmiöistä. Tulevana opettajana minun tulee ottaa tämä huomioon.

   Tutkivan oppimisen keskeisenä tavoitteena on jakaa tutkimusprosessi ja kaikki sen osavaiheet (ongelmien asettaminen, selitysten luominen, uuden tiedon etsiminen..) oppimisyhteisön jäsenten kesken. Omien käsitysten tarkastelu muiden näkökulmasta on älykkään toiminnan ja uusien ideoiden synnyn kannalta olennaista. Selittääkseen käsityksensä toisille, oppijan täytyy sitoutua johonkin näkökohtaan, muuntaa omat uskomuksensa tietoisiksi sekä organisoida ja uudelleenorganisoida omia käsityksiään.

   LÄHDE: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. WSOY.