Minkälaisia mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa opettajalle? Oppimisympäristönä verkko-ohjaus.

Minkälaisia mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa opettajalle? Oppimisympäristönä verkko-ohjaus.

Luin Juha T. Hakalan ja Kari Kiviniemen vuonna 2013 Jyväskylän yliopistolle toimittaman kirjan ”Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä – aikuispedagogiikan haasteiden äärellä”. Kirja koostuu alan asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista. Minua puhuttelivat eniten verkko-oppimiseen sekä muihin tieto- ja viestintätekniikan haasteisiin keskittyneet artikkelit. Otin oheen myös toisen kirjan. Se on ”Verkko-ohjauksen käsikirja”, jonka on kirjoittanut Hanne Koli vuonna 2008. Kirjassa Kolu käsittelee verkko-oppimisprosessia ja sen ohjausta. Alun perin hankin kirjan vain tueksi omaan työhöni, mutta huomasin sen teeman sopivan myös tähän blogikirjoitukseen.

Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassamme mukana pysyminen edellyttää elinikäistä oppimista. Kaupungistuminen ja nopea teknologinen kehitys ovat erityinen haaste etenkin vanhempien aikuisikäluokkien oppimiselle. Elinikäisen oppimisen yleisimpänä tavoitteena voidaankin nähdä tarve luoda valmiuksia kyvyille sopeutua jatkuvasti uusiutuvan teknologian mukanaan tuomiin haasteisiin. Uusi teknologia tuo mukaan paisi haasteita, myös mahdollisuuksia. Yhtenä oppimista ja opetusta kehittävänä vaihtoehtona on kiinnitetty huomiota uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin luoda oppimisympäristöjä. Opetusteknologian kehittämiseen on liittynyt vahva usko teknologian mahdollisuuksiin oppimisen tukena. Vaikka teknologia on muuttunut nopeasti, ovat tunnetun oppimisen perusmekanismit kuitenkin pysyneet ennallaan. (Hakala & Kiviniemi, 2013, 13, 87.)

Tietotekniikan opetuskäytön myötä on virinnyt tasa-arvokeskustelu. Teknologian käyttöön on liitetty suuresti eriarvoisuuden käsite, mutta toisaalta se voidaan nähdä myös tasa-arvoa lisäävänä tekijänä. Internet on nykylapsille ja -nuorille luonnollinen oppimisympäristö. Yhteiskunnan tulisikin taata kaikille tasa-arvo päästä internettiin ja sen tuomiin oppimisympäristöihin edes kouluissa. Oppiminen ei ole enää vain formaalien oppimisympäristöjen yksinoikeus vaan monia asioita voidaan oppia internetin ja erilaisten verkko-oppimisympäristöjen avulla. Oppilaitosten resurssit hankkia laitteita ja välineitä ovat vaihtelevia. Tulisikin pohtia, miten oppilaiden omien henkilökohtaisten laitteiden käyttöä opetustarkoitukseen voitaisiin tehostaa? (Hakala & Kiviniemi, 2013, 93.)

Mitä sitten on verkko-ohjaus? Hanne Koli kertoo kirjassaan, että verkko-ohjauksella tarkoitetaan erilaisissa verkkoympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista oppimisprosessin, opiskelun, oppimisen ja osaamisen kehittymisen ohjausta. Verkko-ohjaus on erilaisia työtapoja, menetelmiä ja käytänteitä, joiden valintaan vaikuttavat muun muassa ohjaukseen varatut resurssit, suunnittelun oppimisprosessin idea ja pedagoginen tarkoituksenmukaisuus. Verkko-ohjauksen tarkoituksena voi olla oppijan aktivointi työskentelemään, oppimaan tavoitteellisesti ja kehittämään omia metakognitiivisia taitojaan sekä ohjaamaan ja säätelemään omaa oppimistaan ja kehittämään tietoisesti oppimisen taitojaan. (Koli, 2008, 15-17.)

Opettajan rooli verkko-ohjauksessa on nimenomaan ohjata opiskelijaa. Opettajan suunnittelma ja eri muodoissa oleva tieto ohjaa opiskelijaa ja opiskelija toimii verkossa sen varassa. Tieto voi olla ohjeita, valmennusta, opetusta, oppimistehtäviä, palautetta, kaavioita, äänitteitä, kuvia, videoita, oppimisprosessin kokonaisuuden hahmottamista visuaalisesti tai vaikka tekstien avulla. Ohjaava tieto on opettajan läsnäoloa, ääntä ja puhetta opiskelijalle. Tukea voi saada myös toisilta opiskelijoilta tai toisilta ohjaajilta. (Koli, 2008, 21.)

Ennen verkko-ohjauksen aloittamista olisi syytä pohtia kurssin toiminta-ohjeet, aikataulutus, palautteenanto, ohjausresurssit. Mitä paremmin ohjaus voidaan suunnitella, sitä helpommin opiskelijat voivat opiskella ja ohjaajan ohjaustyö ei mene epäselvien asioiden ratkomiseen. Tärkeää on myös pohtia, mitä on tarkoitus ohjata? Pyritäänkö verkko-ohjauksella sisältöjen, prosessien vai kentien työskentelyn ohjaamiseen? Opettaja voi ohjata oppimistehtävien asettelulla, erilaisilla valitsemillaan työtavoilla, ohjeilla, ohjemateriaalilla tai vaikkapa ohjausdialogissa. Koli korostaa, että verkko-oppimisympäristöön valituilla aineistoilla on merkittävä rooli oppimisen ja osaamisen kehittymisen kannalta, koska ne ohjaavat oppijoiden ajattelua ja toimintaa. (Koli, 2008, 78, 96, 105.)

Oleellista on myös päättää prosessi. Tällä tarkoitetaan sitä, että virallisen oppimis- ja opiskeluprosessin päättymisestä ilmoitetaan opiskelijoille esim. viestillä. Kaikki opiskelijat eivät välttämättä etene verkko-oppimisprosessissa samaan tahtiin. Prosessin päättäminen on tärkeää, koska silloin kerrotaan opiskelijoille tuloksista, ja siitä miten prosessi on toiminut sekä tiedotetaan verkko-oppimisympäristön sulkeutumisesta. (Koli, 2008, 137.)

Pirita Nurmi

Lähteet:

Toim. Juha T. Hakala & Kari Kiviniemi, Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä – aikuispedagogiikan haasteiden äärellä, Jyväskylän yliopisto 2013

Hanne Koli, Verkko-ohjauksen käsikirja, Finn Lectura, 2008